|  LIPASTO etusivu  |  YKSIKKÖPÄÄSTÖT etusivu  |  Yhteystiedot  | In English
 

Tavarankuljetusten tieliikenteen yksikköpäästöjen määritysperusteet

Tällä sivulla selvennetään kuinka LIPASTO-järjestelmän käytönaikaiset yksikköpäästöluvut on muodostettu tieliikenteelle.

Tavaraliikenteen päästöt jaetaan kuljetetulle rahtitonnille kuljettua kilometriä kohden.

Biopolttoaineet on huomioitu kuten linkissä Bio-osuudet on kuvattu.

 

 
 
 

Tavarankuljetusten tieliikenteen yksikköpäästöjen määritysperusteet

Johdanto

Autojen energiankulutus ja päästöt tunnetaan melko hyvin. Tämän vuoksi näillä yksikköpäästösivuilla on yli 10 000 yksikköpäästölukua. Julkisia tietolähteitä ei kuitenkaan ole paljon, koska mittaaminen on kallista.  Autokanta uudistuu nopeasti verrattuna esimerkiksi juniin ja laivoihin. Uusia tiukempia päästörajoituksia tulee muutaman vuoden välein ja siksi yksikköpäästöt tulee päivittää vuosittain. Tähän pyritään myös näillä sivuilla.

Yksikköpäästö voitaisiin määrittää useaakin yksikköä kohden, esim. tavaran kuutiota kohden, tavaratilan kaistametriä kohden, kuormalavaa kohden, autonkuljetusauton kuljettamaa autoyksikköä kohden, konttia kohden, tonnikilometriä kohden jne. Näistä yksinkertaisin ja selkein on viimeinen eli tonnikilometri. Se on toisinaan harhaanjohtava ja sen vuoksi kussakin laskentatehtävässä tulisi löytää oikea kerroin esimerkiksi ajoneuvokilometrien ja lastin todellisen painon perusteella. Yksikköpäästösivujen tieto riittää määrittämään kuljetusketjun vertailukelpoisuudessa hyödyllisen päästötiedon, päästön konttia ja traileria (puoliperävaunuyhdistelmän perävaunua) kohden. Tämä on erityisen hyödyllistä verrattaessa maantiekuljetuksia laiva- ja junakuljetuksiin. Vertailussa on kuitenkin muistettava, että päästömäärä on vain yksi tekijä ympäristövaikutuksissa.

Yksikköpäästön (g/tkm, grammaa tonnikilometriä kohden) määrittäminen on periaatteessa yksinkertaista; auton päästömäärä jaetaan tonnikilometreillä. Tonnikilometrien
(lastin massa * kuljettu matka) määrittämiseksi puolestaan tarvitaan tieto ajetusta matkasta ja kuorman painosta. Koska autoja koskeva päästötieto on melko tarkkaa, voidaan antaa tieto päästöstä ajoneuvokilometriä kohden tyhjänä ja täytenä. Päästöt näiden välillä on suurin piirtein lineaarinen eli täyden ja tyhjän auton päästötiedon perusteella voidaan laskea minkä kuorman tahansa päästöt (ks. Käyttösuositukset).

Ajoneuvokohtaisten lukujen käyttö edellyttää, että laskija itse määrittää kuormitusasteen eli ottaa huomioon paluukuorman ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Yksikköpäästösivuille pyritään tekemään mahdollisimman monta tavaralajikohtaista "keskimääräistä" kuljetustapahtumaa helpottamaan sellaisia laskentatilanteita, joissa laskijalla ei ole tarkempaa tietoa kuormitusasteista, ajo-olosuhteista jne.

Tietolähteet

Näiden yksikköpäästöjen määrityksessä on käytetty seuraavia tietolähteitä:

1. Handbook emission factors for road transport (HBEFA). Umweltbundesamt Berlin (UBA) und Bundesamt für Umwelt, Wald und Landshaft Bern.Version 2.1 (28. Feb. 2004). Tämä tietokanta sisältää kymmeniä tuhansia lukuja erilaisten tieajoneuvojen päästöistä ajoneuvokilometriä kohden (ei siis yksikköpäästöjä tonnikilometriä kohden). Tietokanta on saatavissa pientä maksua vastaan osoitteesta http://www.hbefa.net/.

2. ARTEMIS tietokanta.

3. VTT:n omat mittaukset. VTT on tehnyt yli kahdenkymmenen vuoden ajan mittauksia suomalaisella autokalustolla. Mittauksista tehty tietokanta edustaa parasta parasta tietämystä Suomessa ja monen auton osalta myös ainutlaatuista tietoa päästöistä kylmissä olosuhteissa. Yhteyshenkilönä VTT:n päästömittausasioissa on erikoistutkija Juhani Laurikko, (puh. 0400 706986, e-mail: etunimi.sukunimi@vtt.fi). Laurikko on osallistunut huomattavassa määrin tieliikenteen kertoimien määrittelyyn.

4. LIISA. Tieliikenteen päästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä.
LIISA on osa VTT:ssä kehitettyä LIPASTO laskentajärjestelmää.

Määritysperusteet

Yllä mainituissa lähteissä, samoin kuin kaikissa lähteissä yleensäkin on ristiriitaisuuksia. Ei ole olemassa absoluuttista totuutta ja kompromisseja on tehtävä.

Moottorityypit
Tavarankuljetuksissa käytetään lähes poikkeuksetta dieselkäyttöisiä autoja. Uutuutena ovat kaasukäyttöiset autot, jotka ovat jonkin verran yleistyneet busseissa. Moottorien päästörajoissa on jo käytössä Euro 5 taso, vaikka se ei ole vielä pakollinen. Kunkin taulukon alareunassa on suoritejakauma, jonka perusteella on laskettu perusvuoden keskimääräinen päästökerroin. Suoriteosuudet perustuvat LIISA-laskentajärjestelmän tuloksiin. Lukuja valitessa tulisi ottaa huomioon tieto käytetystä kalustosta. Esimerkiksi ulkomaanliikenteessä on huomattavan uutta kalustoa, eikä silloin koko valtakunnan keskiarvo ole sopiva.

Päästötasot
A) ---1993
Merkintä tarkoittaa kaikia autoja, jotka on otettu käyttöön ennen päästörajoituksia. Näille autoille ei voi käyttää Euroluokkaa, koska Suomi ei ollut vielä liittynyt EU:iin. Kullekin Euroluokalle on annettu vuosimallirajat, jotka osoittavat likipitäen mitä Euroluokkaa jokin auto voisi olla. Ongelmana on, että Euroluokka ei näy esimerkiksi rekisteriotteessa.
B) Keskimäärin 20XX
Luku perustuu kunkin taulukon alareunassa olevaan suoriteosuusjakaumaan. Pyrkimyksenä on päivittää taulukot vuosittain.
Dieselkäyttöisten autojen päästörajoista (Euro 1 jne.) saat lisätietoa DieselNetistä.

Kuormitusaste
Kuormitusasteita (täyttöaste) on näissä taulukoissa yleensä kaksi; täysi ja yksi osakuorma, yleensä 70 %. Tämä kuormitusaste ei perustu tutkimukseen, eikä sitä pidä ottaa keskiarvona kullekin ajoneuvotyypille. Se on lähinnä esimerkkinä ja on tuotettu täyden ja tyhjän auton luvuista lineaarisesti. Yksikköpäästösivuille pyritään myöhemmin tekemään keskimääräiseen kuormitusasteeseen perustuvia taulukoita kullekin tavaralajille.

Tie- ja liikenneolosuhteet
Maantieajolla tarkoitetaan tässä ajoa keskimääräisellä suomalaisella maantiellä. Tämä ei ole kovin tarkka määritelmä eikä tarkkaa lukua ole helppo tuottaa olosuhteiden monimuotoisuuden vuoksi.
Katuajolla tarkoitetaan tässä tyypillistä suomalaista katuajoa, jossa autojen keskinopeus on noin 30 km/h (pysähdyksiä 1-3 /km). Tämäkin määritelmä on väljä.

Muut lähtötiedot
Lukujen määrittelyssä on käytetty seuraavia kiinteitä lähtöarvoja. Luvut koskevat reformuloituja polttonesteitä.

Diesel
Ominaispaino                        0.845 kg/l (Tiheys 845 kg/m3)
Tehollinen lämpöarvo          43 MJ/kg
Energia                                    1 kWh = 3.6 MJ
Rikkisisältö (S)                       0.001p-% = 0.0169 g/dm3 SO2
Hiilidioksidi (CO2)                 2660 g/dm3 polttonestettä = 3148 g/kg polttonestettä



Last updated 15.12.2009