|  LIPASTO etusivu  |  YKSIKKÖPÄÄSTÖT etusivu  |  Yhteystiedot  | In English
 

Raideliikenteen yksikköpäästöjen määritysperusteet

Tällä sivulla selvennetään kuinka LIPASTO-järjestelmän yksikköpäästöluvut on muodostettu raideliikenteelle.

Henkilöliikenteen tapauksessa päästöt jaetaan matkustajille kuljettua kilometriä kohden.

Rahtiliikenteen päästöt jaetaan kuljetetulle rahtitonnille, trailerille tai kontille kuljettua kilometriä kohden.

Toisin kuin dieseljunilla ja muilla liikennemuodoilla, sähköjunalla ei ole käytönaikaisia päästöjä. Käytönaikaiset yksikköpäästöt ilmoittavat käytetyn polttoaineen päästöt, mutta sähköjunan tapauksessa yksikköpäästöt lasketaan sähköntuotantoon käytettyjen polttoaineiden päästöistä.

 

 
 
 

Raideliikenteen yksikköpäästöjen määritysperusteet

Johdanto

Tässä on esitetty määritysperusteet sekä henkilö- että tavaraliikenteelle. Raideliikenteen yksikköpäästöt perustuvat tällä hetkellä Suomen ainoan rautatieoperaattorin (VR Oyj) antamiin aktiviteettitietoihin. VTT on jo 12. vuoden ajan laskenut rautateiden energiankulutuksen ja päästöt LIPASTO-järjestelmään.

Määritysperusteet

Henkilöjunat

Henkilöliikenteen sähköjunaliikenteen osalta lähtökohtana on sähköenergian kulutus [kWh]  siirto- ja muuntohäviöineen (6 %) eri junatyypeillä junakilometriä kohden.  Tämä sähköenergian kulutus on  kerrottu Suomen sähköntuotannon keskimääräisellä päästöllä [g/kWh] 10 vuoden keskiarvona (taulukko alla, Tilastokeskuksen arvio). Päästöt ja energiankulutus on ilmaistu junakilometriä [junakm] ja henkilökilometriä (hkm) kohden. Henkilökilometripäästö on saatu jakamalla junakilometripäästö kuormitusasteella [%] eli miten monta matkustajaa on suhteessa istuinpaikkoihin. Yksikköpäästöluvut ovat sähkön tuotantovaiheen päästöjä, ei koko elinkaaren päästöjä. Koska päästöjä määritettäessä on jo huomioitu eri polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa, edustavat päästöt primääripäästöjä. Energiankulutuksen osalta on esitetty primäärienergiankulutus, joka on laskettu sähköntuotannon hyötysuhdetta (50,8 %) käyttäen. Hyötysuhteen perusteella sähköenergian kulutus on kerrottu kertoimella 1,97 primäärienergian kulutuksen laskennassa.

Henkilöliikenteessä on dieseljunien osalta käytännössä enää kiskobussi eli tyyppimerkinnältään DM12. Tämän junatyypin osalta määritettiin junan polttonesteenkulutus kilometriä kohden. Tämä luku kerrottiin päästökertoimilla g/kg polttonestettä, jotka saatiin LIPASTOn raideliikennettä koskevan RAILI-mallin keskimääräisistä dieseljunaliikenteen päästöistä. Päästöt henkilökilometriä kohden laskettiin sähköjunaliikenteen tavoin jakamalla junakilometripäästö kuormitusasteella.

Henkilöjunakalusto

Pendolino

 

Intercity

 

Kaupunkijuna Sm4

Kiskobussi, diesel,  DM12

 

Tavarajunat

Koko junaliikenteen keskimääräisen luvun tuottamiseksi jaettiin koko sähkökäyttöisen tavarajunaliikenteen energiankulutus tonnikilometreillä (kuljetetulla massalla [t] ja kuljetulla matkalla [km]). Näin saatu yksikköluku, kWh/tkm,  kerrottiin Suomen sähköntuotannon päästöjen kymmenen vuoden keskiarvolla, joka on Tilastokeskuksen arvio. Sähkön siirtohäviöt (6 %) on otettu huomioon.

Tavaralajikohtaiset (kuormatilakohtaiset) päästöt laskettiin näiden kuljettamiseen tyypillisten junien energiankulutuksista. Autojunan päästö jaettiin junassa olevien autoyksiköiden määrällä. Tyypillisesti junassa kuljetetaan ajoneuvoyhdistelmiä (vetoauto plus perävaunu) ja pelkkiä perävaunuja. Autojunassa on keskimäärin 6 ajoneuvoyhdistelmää ja 18 perävaunua. Kun ajoneuvoyhdistelmä vastaa kahta kuljetusyksikköä (vetoauto+traileri), on junassa kaikkiaan 30 yksikköä. Tyhjien trailerien osuus on 15 %, kuten laivaliikenteessäkin, yhden trailerin kuorman paino on 14 tonnia. Paluukuormat on siten huomioitu. Konttijunassa on keskimäärin 100 konttiyksikköä (TEU). Yksi konttiyksikkö TEU vastaa 20 jalan konttia, jonka pituus on 6 metriä. Junassa on enimmäkseen 45 jalan kontteja ja ne lasketaan kahdeksi TEU:ksi. Tyhjien konttien osuus on 23 %, kuten laivaliikenteessäkin. Trailerijunan trailerikohtainen päästö on vertailukelpoinen tieliikenteen puoliperävaunuyhdistelmän päästöihin ja roro-alusten trailerikohtaiseen päästöön. Konttijunaliikenteen päästö per TEU on vertailukelpoinen puoliperävaunun päästön puolikkaaseen (puoliperävaunuun mahtuu 2 TEU:ta) ja konttilaivan TEU-kohtaiseen päästöön.

Henkilöjunaliikenteessä on menetelty samoin kuin tavaraliikenteessä sillä erotuksella, että tonnikilometrien sijaan on käytetty henkilökilometrejä (hkm)
(kuljetetut ihmiset [hlö] * kuljettu matka [km]). Henkilöliikenteen dieseljunat ovat käytännössä enää kiskobusseja , DM12.



Last updated 24.4.2009