|  LIPASTO etusivu  |  YKSIKKÖPÄÄSTÖT etusivu  |  Yhteystiedot
  |  Menetelmäkuvaus  |  Käyttäjän opas  |  Standardi EN 16258  |  In English


Menetelmäkuvaus: LIPASTO yksikköpäästötietokanta

Alla olevista linkeistä löytyvät LIPASTO yksikköpäästöjen yleinen kuvaus sekä kunkin liikennemuodon yksityiskohtaisemmat menetelmäkuvaukset:

 |  Yleistä |  Tieliikenne  |  Raideliikenne |  Vesiliikenne |  Ilmaliikenne |  Työkoneet ja maastoajoneuvot | 


Raideliikenne

Johdanto

Seuraavassa esitetään määritysperusteet sekä henkilö- että tavaraliikenteelle.

Raideliikenteessä, samoin kuin muissakin liikennemuodoissa ajonaikaisia päästöjä syntyy vain ajettaessa polttomoottorikäyttöisellä kulkuvälineellä, tässä tapauksessa dieseljunalla. Sähköjunat ovat ajettaessa päästöttömiä. Niille ilmoitetaan taulukoissa vain energiankäyttö. Energiankäyttötiedon avulla voi laskea elinkaarimenetelmään perustuen päästöt myös sähköjunaliikenteelle. Asiasta enemmän yksikköpäästösivulla Standardia SFS-EN 16258 esittelevällä sivulla. Rautatieliikenteen yksikköpäästöt perustuvat tällä hetkellä Suomen suurimman rautatieoperaattorin, VR Groupin junakalustoon. Myöhemmin, kun muiden operaattoreiden liikennöintimäärät kasvavat, voidaan mukaan ottaa myös niiden kalustoa. VTT on kehittänyt yksikköpäästöjen määrittämiseen yksinkertaisen junamallin, jolla voidaan muunnella erilaisten junatyyppien kokoa ja lastimäärää ja määrittää siten yksikköpäästöt eri tyyppisille junille.

Yleisenä periaatteena kaikilla yksikköpäästösivuilla on esittää päästömäärä ja energiankäyttö kulkuvälineen kilometriä kohden ja kuljetusyksikkökilometriä (esim. kontti) kohden sekä nettotonnikilometriä kohden. Tämä menettely on avoin ja mahdollistaa laskijalle myös muun kokoisten kulkuvälineiden ja lastien käytön (ks. Käyttäjän opas). Junien osalta esitetään siten päästöt junakilometriä kohden, junan kyydissä olevan kontin kilometriä kohden ja nettotonnikilometriä kohden.

Määritelmät

  • Junan paino on vedettävien vaunujen kokonaismassa [t] ilman veturin painoa.
  • Nettolasti tarkoittaa hyötykuormaa eli esimerkiksi kontin sisällä olevan tavaran painoa. Nettolastiin lasketaan mukaan sellainen tavaroihin kiinteästi liittyvä kuljetusväline (esim. kuormalava), jota lastin kuljettaja ei erottele lastia kuljettaessaan. Sen sijaan kuljetuksen sujuvoittamiseksi tarkoitettu kulkuväline (esim. kontti) ei kuulu nettolastiin. Junan painossa kontti kuitenkin otetaan huomioon oikean päästömäärän laskemiseksi
  • Paluukuorma tarkoittaa toisen suunnan lastin määrää. Eräissä tapauksissa paluukuorma on aina tyhjä (esim. malmijuna), mutta sekatavarajunassa paluukuormaa ei varsinaisesti ole, koska sekä meno- että paluumatkalla on mukana tyhjiä vaunuja siirtotarkoituksessa.
  • Paikkaluku tarkoittaa junan matkustajakapasiteettia eli käytettävissä olevien istuinten määrää.
  • Täyttöaste tarkoittaa matkustajakapasiteetistä käytössä olevaa määrää eli keskimäärin matkustajien käytössä olevien istuinten määrää suhteessa käytettävissä olevaan istuinmäärään [%].
  • Henkilökilometri on yhden matkustajan kulkema kilometrin matka.
  • Päästö henkilökilometriä kohden [g/hkm] tarkoittaa yhtä kyydissä olevaa (keskimääräistä) matkustajaa kohden aiheutuva päästö kilometrin matkalla. Käytännössä luku on junan kilometriä kohden aiheutuva päästö jaettuna matkustajamäärällä (paikkaluku kertaa täyttöaste).
  • Päästö tonnikilometriä kohden [g/tkm] tarkoittaa nettolastin tonnia kohden aiheutuvaa päästöä kilometrin matkalla. Käytännössä luku on junan kilometriä kohden aiheutuva päästö jaettuna lastin nettotonnien määrällä.
  • Junayksikkö (nivelletty moottorivaunu) tarkoittaa matkustajajunissa itsenäistä, moottorilla varustettua kokonaisuutta. Junayksikköjä voidaan kytkeä useita peräkkäin.

Henkilöliikenteessä on dieseljunien osalta käytännössä enää moottorivaunu (kiskobussi) eli tyyppimerkinnältään DM12.

Dieseljunien päästökertoimet perustuvat VR Groupin teettämiin mittauksiin (mm. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk) ja veturivalmistajien ilmoituksiin. Sähköjunien sähkönkulutus perustuu VR Groupin mittauksiin.

Raitiotie- ja metroliikenteen energiankäyttö- ja täyttöastetiedon lähde on Helsingin seudun liikenne HSL.

Tunnusluvut

Laskennan tunnusluvut ja lähtöarvot on esitetty erillisessä taulukossa: tunnusluvut.