|  LIPASTO etusivu  |  YKSIKKÖPÄÄSTÖT etusivu  |  Yhteystiedot
  |  Menetelmäkuvaus  |  Käyttäjän opas  |  Standardi EN 16258  |  In English


Menetelmäkuvaus: LIPASTO yksikköpäästötietokanta

Alla olevista linkeistä löytyvät LIPASTO yksikköpäästöjen yleinen kuvaus sekä kunkin liikennemuodon yksityiskohtaisemmat menetelmäkuvaukset:

 |  Yleistä |  Tieliikenne  |  Raideliikenne |  Vesiliikenne |  Ilmaliikenne |  Työkoneet ja maastoajoneuvot | 


Työkoneet ja maastoajoneuvot

Johdanto

Työkoneet ja maastoajoneuvot ovat laajoja käsitteitä. Tässä niillä tarkoitetaan polttomoottorikäyttöisiä laitteita, joilla pääasiassa ei ajeta tiellä. Ajettavilla työkoneilla ja maastoajoneuvoilla kuitenkin voidaan ajaa tiellä joko tilapaisesti tai jatkuvasti. Työkoneissa on myös lukuisa joukko siirrettäviä (ei ajettavia) tai käsissä pidettäviä laitteita. Tässä yhteydessä ei käsitellä sähkökäyttöisiä laitteita. Työkoneiden ja maastoajoneuvojen käsittely samassa yhteydessä johtuu siitä, että molempien päästölaskenta tehdään VTT:n kehittämällä TYKO-mallilla yhtenäistä laskentamenetelmää käyttäen. Laskentamenetelmästä johtuen maastoajoneuvojen kertoimet soveltuvat erityisesti maastokäyttöön, vaikka niitä voidaan soveltaa myös tieliikennekäyttöön.

Sähkön käyttö polttomoottorikäyttöisissä työkoneissa ja maastoajoneuvoissa lisääntyy koko ajan niin kuin tieliikenteessäkin. Sähköiset ohjausjärjestelmät tehostavat työkoneiden ja maastoajoneuvojen toimintoja tai sähkömoottoria voidaan käyttää avustamaan polttomoottoria näin alentaen polttoaineen kulutusta. Tällaista sähkömoottoriavusteista työkonetta tai maastoajoneuvoa kutsutaan hybridiksi tieajoneuvojen tapaan. Hybridejä on monen laisia. Joissakin työkoneissa voidaan hyödyntää jarrutusta tai taakan laskua sähkön lataukseen akkuihin ja sen jälkeen käyttää kertynyttä sähköenergiaa alentamaan polttomoottorin kulutusta. Tällaista kulutuksen alenemaa ei vielä ole otettu huomioon yksikköpäästöissä. Jos työkone tai maastoajoneuvo on ladattavissa verkkovirrasta, on se pistokehybridi eikä kuulu tällä hetkellä yksikköpäästösivujen valikoimaan, samoin kuin ei kokonaan sähkökäyttöiset välineetkään.

Työkoneiden ja maastoajoneuvojen yksikköpäästötaulukot on tulostettu suoraan TYKO-mallin uusimmasta versiosta. HTM-tiedostot voidaan suoraan kopioida esim. Excel-ohjelmistoon, mutta tällöin tulostuu vain nettisivulla näytetty desimaalimäärä (yleensä desimaaliluvuissa kahden merkitsevän numeron tarkkuus). Nettisivun yläosassa on linkki, jonka avulla taulukon voi tulostaa Excel-muodossa. Tällöin tulostuvien desimaalien suuri määrä ei osoita laskennan tarkkuutta, vaan on suoraan laskennan tulos.

Yksikköpäästösivuilla työkoneiden ja maastoajoneuvojen yksikköpäästöt esitetään kahdella tavalla: päästökertoimet tehonkäyttöä kohden ja polttoaineen tilavuutta eli litraa kohden. Tällainen esitys mahdollistaa päästöjen laskennan lähtötietojen saatavuuden mukaan. Jos on tiedossa koneiden nimellisteho (kW), kuormitusaste ja käyttötunnit, voidaan päästöt laskea käyttäen päästökertoimia tehonkäytön suhteen (g/kWh). Jos taas tiedossa on vain kulutetut polttoainelitrat, voi käyttää taulukkoa päästökertoimista litran suhteen. Varsinkin dieselkoneilla päästöt litraa kohden ovat riittävän tarkkoja. Ongelmana on työkoneiden moottoreiden tavanomaisten yhdisteiden (CO, HC, NOx, PM) sääntely, jolloin uudemmat koneet päästelevät huomattavasti vähemmän kuin vanhemmat. Yksikköpäästöluvut edustavat Suomen keskimääräistä lukua koko kalusto huomioiden eli luvut ovat uusiin koneisiin nähden huomattavasti suuremmat. Päästöjen kehitys on esitetty hyvin DieselNet-sivustolla.

Määritelmät

  • Keskimääräinen päästö tarkoittaa kunakin laskentavuonna painotettua keskiarvoa eli TYKO-mallin laskemat vuoden kokonaispäästöt (g/a) jaettuna tehonkäytöllä (kWh/a) ja litroilla (l/a).
  • Nimellisteho on moottorivalmistajan ilmoittama suurin jatkuva teho (kW) (maximum continuous rated power), joka on yleensä nähtävissä koneen asiapapereissa.
  • Keskimääräinen nimellisteho on mallissa olevien koneiden nimellistehojen painotettu keskiarvo.
  • Kuormitusaste tarkoittaa työsuorituksen aikana moottorin nimellistehosta käytettävää (keskimääräistä) osuutta. Tämä on usein karkea arvio, koska työtehtävät ovat moninaiset ja mitattua tietoa on vähän.
  • Keskimääräinen kuormitusaste on mallissa olevien kuormitusasteiden painotettu keskiarvo.

Tunnusluvut

Laskennan tunnusluvut ja lähtöarvot on esitetty erillisessä taulukossa: tunnusluvut.