|  LIPASTO etusivu  |  YKSIKKÖPÄÄSTÖT etusivu  |  Yhteystiedot  | In English
 

Mitkä yksikköpäästöt?

Tällä sivulla selitetään mitä ovat yksikköpäästöt ja minkälaiseen tietotarpeeseen ne vastaavat.

Tässä esitetään myös yksikköpäästöjen rajoituksia ja muita huomioon otettavia seikkoja.

 

 
 
 

Lisätietoa yksikköpäästöistä

Yksikköpäästöt - määritelmä

Yksikköpäästöillä tarkoitetaan LIPASTO-sivuilla kuljetusvälineiden käytönaikaisia päästömääriä kuljetusyksikköä ja kilometrin matkaa kohden, esimerkiksi grammaa per henkilökilometri (g/hkm) tai grammaa per tonnikilometri (g/tkm).

Liikenteen käytönaikainen energiankulutus tarkoittaa polttoaineen kulutusta, jota käsitellään massa- (g), tilavuus- (l) ja energiayksiköissä (MJ) sekä osittain myös tehonkäyttönä (kWh). Liikenteen käytönaikaiset päästöt taas tarkoittavat polttoaineen palaessa syntyviä päästöjä, jotka käsitellään massayksiköissä (g). Poikkeuksena tähän ovat raideliikenteen sähköjunat, joiden yksikköpäästöjen määrittely kuvataan tarkemmin raideliikenteen määritysperusteissa. Tarkasteltavat päästöt ovat hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC), typen oksidit (NOx), hiukkaspäästöt (PM), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), rikkidioksidi (SO2) ja hiilidioksidi (CO2). Lisäksi lasketaan hiilidioksidiekvivalentti, joka koostuu hiilidioksidin, metaanin sekä typpioksiduulin yhdistetystä ilmastovaikutuksesta verrattuna hiilidioksidin lämmittävään vaikutukseen.

Kuljetusyksikkö kuvaa liikenteessä kuljetettavaa tavara- tai henkilömäärää. LIPASTO-yksikköpäästösivuilla henkilöliikenteessä käytetään kuljetusyksikkönä ajoneuvoa ja yhtä matkustajaa ja tavaraliikenteessä esimerkiksi koko kuljetusvälinettä, yhtä konttia tai traileria ja kaikkein yleisimmin yhtä (netto) rahtitonnia. Nettorahti tarkoittaa kontin tai perävaunun (traileri) sisällä olevan lastin painoa pakkausmateriaali mukaanlukien. Liikennesuoritteella tarkoitetaan kuljetustyön määrää, joka saadaan esimerkiksi tietyn vuoden kuljetusyksikköjen ja kuljetusmatkan pituuden (km) tulona. Yksikköpäästöt lasketaan näillä sivuilla useimmiten jakamalla tietyn vuoden päästöt kyseisen vuoden kuljetussuoritteella.

Yksikköpäästöt - tarkoitus

LIPASTO-sivuilla on taulukoituna Suomen tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenteen yksikköpäästöt joko vuodelle 2007 tai 2008. Liikenne on lisäksi jaoteltu erikseen henkilö- ja tavaraliikenteeseen. Luvut pyrkivät kuvaamaan mahdollisimman todenmukaisesti Suomen olosuhteissa tapahtuvaa liikennettä ottaen huomioon muun muassa Suomessa käytettävän kuljetusvälinekannan sekä Suomessa toteutuneet matkustaja- ja tavaraliikennemäärät. Vuoden sisällä tapahtuvat sesonkimuutokset, eri toimijoiden poikkeavat toimintatavat yms. on pyritty tasaamaan totuutta parhaiten kuvaavalla keskiarvolla, mikäli tarkempaan erittelyyn ei jonkin kuljetusvälineen osalta ole ollut perusteita.

Käytönaikaiset yksikköpäästöluvut mahdollistavat vertailun sekä tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteen sisällä että näiden kaikkien kesken. Yksikköpäästöluvut yhteismitallistavat energiankulutuksen ja sen aiheuttamat päästöt kaikkien kuljetusvälineiden kesken, mutta on tärkeätä huomata, ettei ristiriidatonta vertailukelpoisuutta voida täysin saavuttaa. Tähän on listattu muutamia keskeisiä syitä vertailun ongelmiin: 1) Yksikköpäästöjen määrittelyssä tai allokoinnissa voi olla periaatteellisia eroja, vaikkakin LIPASTO-järjestelmän sisällä nämä erot on pyritty minimoimaan. 2) Matkustamisen tai kuljettamisen tarkoitus tai motiivi ei aina mahdollista näennäisesti paremman vaihtoehdon käyttöönottoa. (Esimerkki: Liikeasioissa matkustavalle nopeus on valttia, ja pitkillä matkoilla vain lentokone on yleensä järkevä vaihtoehto.) 3) Vaihtoehtoisen valinnan kapasiteetti ei välttämättä riitä tarpeiden kattamiseen. (Esimerkki: Monet ulkomaan tavarakuljetukset olisi edullista kuljettaa rautateitse, mutta raidekapasiteetin vähyyden vuoksi laivakuljetukset jäävät ainoiksi mahdollisiksi vaihtoehdoiksi.) 4) On huomioitava yksikköpäästöjen rajoittuminen käytönaikaisuuteen: vaikka jonkin kuljetusvälineen tai liikennemuodon käytönaikainen energiankulutus ja päästöt saattavat jäädä alhaisiksi, ei tämä kerro kaikkea koko elinkaaren aiheuttamasta kuormituksesta. Tästä tarkemmin kohdassa Laajennus elinkaarianalyyseihin.

Allokointi

Mikäli henkilöliikenne ja tavaraliikenne hyödyntävät samanaikaisesti samaa kuljetusvälinettä, tulee energiankulutus ja päästöt jakaa oikeudenmukaisesti molemmille käyttäjäryhmille. Tätä kutsutaan allokoinniksi, ja perusteina jakoon voidaan käyttää esimerkiksi matkustajien ja rahdin painoja, niiden vaatimaa pinta-alaa tai tilavuutta. Sekä tie-, raide-, vesi- että ilmaliikenteelle löytyy useita erilaisia allokointimenetelmiä, eikä yhteistä laskentatapaa ole näille erikseen saati sitten yhdessä toistaiseksi vakiintunut. Kehitystyötä kuitenkin tehdään oikeudenmukaisten, yhtenäisten laskentatapojen jalkauttamiseksi.

Yksikköpäästöjen alentaminen

Energiankulutusta ja yksikköpäästöjä voidaan parantaa, eli alentaa eri tasoilla monin erilaisin keinoin. Keinot voidaan jakaa välittömästi toteutettaviin olemassa olevaa kuljetusvälinekantaa hyödyntäviin sekä pidemmän tähtäimen keinoihin. Esimerkkejä välittämättömästi toteutettavista keinoista ovat täyttöasteiden nostaminen vaikkapa vuorovälejä harventaen, oikean kuljetusvälinetyypin valinta parhaiten tarkoitustaan palvelevaksi, optimaaliset reittivalinnat, optimaaliset polttoainelaadut ja kulkunopeuden optimointi (laivaliikenteessä usein nopeuden hidastaminen). Pidemmän aikavälin keinoja ovat muun muassa tehokkaammat tekniset ratkaisut, uusien teknologioiden käyttöönotto ja poliittinen ohjaus.

Laajennus elinkaarianalyyseihin

Tieto käytönaikaisista yksikköpäästöistä ja energiankulutuksesta ei vielä kerro kaikkea tarkasteltavan kuljetusvälineen aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta. Olemassa olevista liikkumis- tai kuljetusvaihtoehdoista valitessa yksikköpäästötieto voi riittää, mutta kun suunnitellaan vaikkapa investointeja uusiin liikennevälineisiin tai pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia poliittisen ohjauksen keinoin, tulee vaihtoehtoja tarkastella laajennetussa ympäristössä. Tähän tulee avuksi elinkaarianalyysi (LCA, life cycle assessment). Elinkaarianalyysissä tietyn kulkuvälineen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan koko elinkaaren ajalta, jossa käytönaikaiset päästöt ovat yksi osa. Muita osia ovat esimerkiksi polttoaineen tuotantoketju, kuljetusvälineen valmistusprosessi, infrastruktuurin rakentaminen, huolto- ja korjaustoiminta sekä kuljetusvälineen ja infrastruktuurin päätyminen jätteeksi, kierrätys huomioiden.



Last updated 17.4.2009