|  LIPASTO etusivu  |  YKSIKKÖPÄÄSTÖT etusivu  |  Yhteystiedot  | In English
 

Linja-autoliikenteen yksikköpäästöjen määritysperusteet

Tällä sivulla selvennetään kuinka LIPASTO-järjestelmän käytönaikaiset yksikköpäästöluvut on muodostettu tieliikenteelle.

Henkilöliikenteen tapauksessa päästöt jaetaan matkustajille kuljettua kilometriä kohden.

Biopolttoaineet on huomioitu kuten linkissä Bio-osuudet on kuvattu.

 
 
 

Linja-autoliikenteen yksikköpäästöjen määritysperusteet

Johdanto

Linja-autojen yksikköpäästöt määritetään jakamalla kilometrikohtainen päästö keskimääräisellä matkustajamäärällä. Keskimääräinen matkustajamäärä on usein melko alhainen linja-auton matkustajapaikkoihin nähden ja seurauksena on suurehko yksikköpäästö matkustajakilometriä kohden. Toisinaan käytetty luku on päästö istumapaikkaa kohden, mutta se soveltuu vain joihinkin tarkasteluihin. Keskimääräisen matkustajamäärän käyttöä puoltaa se, että siten päästöt tulevat jaetuksi koko (vuotuiselle) matkustajamäärälle. Jos tarkastelun kohteena on jokin tietty linja, tulisi käyttää tuon linjan matkustajamääriä. Tämän vuoksi taulukoissa esitetään päästöt myös ajoneuvokilometriä kohden. Pitkän matkan linjoilla on keskimääräinen matkustajamäärä valtakunnallisesti 12 ja katuliikenteessä 18 matkustajaa.

Jos yksikköpäästöt laskettaisiin aina matkakohtaisesti, tulisi esim. ruuhka-aikana hyvin pieni lukema ja vähäliikenteisenä aikana suuri. Tällainen laskenta toimii tavallaan "väärin päin". Ruuhka-ajan matkustajamäärät määrittävät kaluston määrän ja näin ollen ruuhka-aikana matkustavalle tulisi itse asiassa määrittää suurempi päästökuorma kuin muina aikoina liikkuville. Mahdollisimman tasaisesti jakautuva matkustajamäärä olisi ihanteellista ympäristökuormituksen kannalta. Vaikka ajossa olevaa kaluston määrää säädetään matkustajamäärien mukaan, on ruuhka-ajaksi kuitenkin oltava riittävästi kalustoa, usein juuri ne vanhimmat ja saastuttavimmat autot. Näidenkin syiden vuoksi keskimääräisen matkustajamäärän käyttö on suositeltavaa. Täyden kapasiteetin käyttö on tila, johon ei koskaan päästä. Jos matkustajia on paljon, otetaan käyttöön toinen auto ja keskimääräinen matkustajamäärä taas alenee.

Linja-autojen suurehko yksikköpäästö verrattuna esim. henkilöautoihin, aiheuttaa toisinaan hämmennystä. Linja-autoliikennettä, samoin kuin joukkoliikennettä yleensäkään ei ensisijaisesti järjestetä ympäristösyiden vuoksi. Joukkoliikenteellä on useita tehtäviä mm. tasapuolisen liikkumisen varmistaminen. Kyse on liikennejärjestelmästä, jonka tulee mahdollistaa kaikkien liikkuminen. Yksilön kannalta suositeltavaa on käyttää aina joukkoliikennettä, kun se on mahdollista. Päättäjien tulee tarkastella ympäristökysymyksiä toiselta kannalta, punniten myös eri vaihtoehtojen ympäristökuormitusta. Esimerkiksi linja-autovuorojen kaksinkertaistaminen lisää varmasti alkuvaiheessa kokonaispäästöjä, mutta pitkällä tähtäimellä voi osoittautua sekä palvelutason että ympäristökuormituksen suhteen hyväksi ratkaisuksi. Pelkän päästömäärän huomioon ottaminen ei ole oikein.

Tietolähteet

Näiden yksikköpäästöjen määrityksessä on käytetty seuraavia tietolähteitä:

1. Handbook emission factors for road transport (HBEFA). Umweltbundesamt Berlin (UBA) und Bundesamt für Umwelt, Wald und Landshaft Bern.Version 2.1 (28. Feb. 2004). Tämä tietokanta sisältää kymmeniä tuhansia lukuja erilaisten tieajoneuvojen päästöistä ajoneuvokilometriä kohden (ei siis yksikköpäästöjä henkilökilometriä kohden). Tietokanta on saatavissa pientä maksua vastaan osoitteesta http://www.hbefa.net/.

2. ARTEMIS tietokanta.

3. VTT:n omat mittaukset.  VTT on tehnyt yli kahdenkymmenen vuoden ajan mittauksia suomalaisella autokalustolla. Mittauksista tehty tietokanta edustaa parasta tietämystä Suomessa ja monen auton osalta myös ainutlaatuista tietoa päästöistä kylmissä olosuhteissa. Yhteyshenkilönä VTT:n päästömittausasioissa on erikoistutkija Juhani Laurikko, (puh. 0400 706986, e-mail: etunimi.sukunimi@vtt.fi). Laurikko on osallistunut huomattavassa määrin tieliikenteen kertoimien määrittelyyn.

4. LIISA. Tieliikenteen päästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä.
LIISA on osa VTT:ssä kehitettyä LIPASTO laskentajärjestelmää.

Määritysperusteet

Yllä mainituissa lähteissä, samoin kuin kaikissa lähteissä yleensäkin on ristiriitaisuuksia. Ei ole olemassa absoluuttista totuutta ja kompromisseja on tehtävä. Linja-autojen osalta kertoimet painottuvat VTT:n mittauksiin.

Moottorityypit

Linja-autoliikenteessä käytetään valtaosin dieselkäyttöisiä autoja. Uutuutena ovat kaasukäyttöiset linja-autot, jotka ovat jonkin verran yleistyneet varsinkin pääkaupunkiseudulla. Kunkin taulukon alareunassa on suoritejakauma, jonka perusteella on laskettu perusvuoden keskimääräinen päästökerroin. Suoriteosuudet perustuvat LIISA-laskentajärjestelmän tuloksiin. Kaasubusseille ei ole mielekästä esittää suoritejakaumaa niiden vähäisyyden vuoksi. Lukuja valitessa tulisi ottaa huomioon tieto käytetystä kalustosta.

Päästötasot

A) ---1993
Merkintä tarkoittaa kaikkia autoja, jotka on otettu käyttöön ennen päästörajoituksia. Näille autoille ei voi käyttää Euroluokkaa, koska Suomi ei ollut vielä liittynyt EU:iin. Kullekin Euroluokalle on annettu vuosimallirajat, jotka osoittavat likipitäen mitä Euroluokkaa jokin auto voisi olla. Ongelmana on, että Euroluokka ei näy esimerkiksi rekisteriotteessa.

B) Keskimäärin 20XX
Luku perustuu kunkin taulukon alareunassa olevaan suoriteosuusjakaumaan. Pyrkimyksenä on päivittää taulukot vuosittain.
Autojen päästörajoista (Euro 1 jne.) saat lisätietoa DieselNetistä.

Kuormitusaste
Kuormitusasteita eli keskimääräisiä matkustajamääriä on näissä taulukoissa esitetty kolme; täysi ja 12 matkustajaa pitkänmatkanliikenteessä ja 18 taajamaliikenteessä.

Tie- ja liikenneolosuhteet
Maantieajolla tarkoitetaan tässä ajoa keskimääräisellä suomalaisella maantiellä. Tämä ei ole kovin tarkka määritelmä eikä tarkkaa lukua ole helppo tuottaa olosuhteiden monimuotoisuuden vuoksi.
Katuajolla tarkoitetaan tässä tyypillistä suomalaista katuajoa, jossa autojen keskinopeus on noin 30 km/h (pysähdyksiä 1-3 /km). Tämäkin määritelmä on väljä.
Kehäväyläajo kuvaa esimerkiksi pääkaupunkiseudun Kehä I ja Itäväyläajoa, nopeusrajoituksen ollessa 60 - 80 km/h.

Muut lähtötiedot
Lukujen määrittelyssä on käytetty seuraavia kiinteitä lähtöarvoja. Luvut koskevat reformuloituja polttonesteitä.

Diesel
Ominaispaino                        0.845 kg/l (Tiheys 845 kg/m3)
Tehollinen lämpöarvo          43 MJ/kg
Energia                                    1 kWh = 3.6 MJ
Rikkisisältö (S)                       0.001p-% = 0.0169 g/dm3 SO2
Hiilidioksidi (CO2)                 2660 g/dm3 polttonestettä = 3148 g/kg polttonestettä

 

Kaasu (maakaasu, CNG)
Ominaispaino                        0.723 kg/l (Tiheys 723 kg/m3)
Tehollinen lämpöarvo          49.1 MJ/kg
Energia                                    1 kWh = 3.6 MJ
Rikkisisältö (S)                       0.00005p-% = 0.001 g/dm3 SO2
Hiilidioksidi (CO2)                 2750 g/kg kaasua

 

Sivua täydennetään.



Last updated 15.12.2009