|  LIPASTO etusivu  |  YKSIKKÖPÄÄSTÖT etusivu  |  Yhteystiedot  | In English
 

Henkilöautoliikenteen yksikköpäästöjen määritysperusteet

Tällä sivulla selvennetään kuinka LIPASTO-järjestelmän käytönaikaiset yksikköpäästöluvut on muodostettu tieliikenteelle.

Henkilöliikenteen tapauksessa päästöt jaetaan matkustajille kuljettua kilometriä kohden.

Biopolttoaineet on huomioitu kuten linkissä Bio-osuudet on kuvattu.

 
 
 

Henkilöautoliikenteen yksikköpäästöjen määritysperusteet

Johdanto

Autojen energiankulutus ja päästöt tunnetaan melko hyvin. Tämän vuoksi näillä yksikköpäästösivuilla on yli 10 000 yksikköpäästölukua. Julkisia tietolähteitä ei kuitenkaan ole paljon, koska mittaaminen on kallista.  Autokanta uudistuu nopeasti verrattuna esimerkiksi juniin ja laivoihin. Uusia tiukempia päästörajoituksia tulee muutaman vuoden välein ja siksi yksikköpäästöt tulee päivittää vuosittain. Tähän pyritään myös näillä sivuilla.

Henkilöautoilla ongelman muodostaa tavaton määrä merkkejä, malleja, ajo-olosuhteita, auton kuntoa, ikää, ajotapoja jne. Vaikka päästöt testiajossa tunnettaisiin, on todellinen ajo kuitenkin vielä eri asia. Koska päästöt määritetään laboratorio-olosuhteissa, on todellisen ajon päästön määrittely edelleenkin arvioperusteista. Tämä koskee erityisesti katuajoa, jossa yksittäisen auton liiketilat vaihtelevat suuresti ja "keskimääräinen" ajo kuvaa huonosti eri ajotilanteissa tapahtuvien päästöjen keskiarvoa.

Keskimääräisen henkilöluvun määrittämisessä on edelleen ongelmia, jotka johtuvat määrittelyistä ja kyselytutkimusten heikkouksista.

Tietolähteet

Seuraavassa on esitelty tässä työssä käytetyt tietolähteet.

1. Handbook emission factors for road transport (HBEFA). Umweltbundesamt Berlin (UBA) und Bundesamt für Umwelt, Wald und Landshaft Bern.Version 2.1 (28. Feb. 2004). Tämä tietokanta sisältää kymmeniä tuhansia lukuja erilaisten tieajoneuvojen päästöistä ajoneuvokilometriä kohden (ei siis yksikköpäästöjä tonnikilometriä kohden). Tietokanta on saatavissa pientä maksua vastaan osoitteesta http://www.hbefa.net/.

2. Artemis -tietokanta. EMISSION FACTOR MODELLING AND DATABASE FOR LIGHT VEHICLES, Artemis deliverable 3, Report n°LTE 0523, June 2007

3. COPERT4  Copert 4 is an MS Windows software program aiming at the calculation of air pollutant emissions from road transport. The technical development of COPERT is financed by the European Environment Agency (EEA).

4. VTT:n omat mittaukset. VTT on tehnyt yli kahdenkymmenen vuoden ajan mittauksia suomalaisella autokalustolla. Mittauksista tehty tietokanta edustaa parasta parasta tietämystä Suomessa ja monen auton osalta myös ainutlaatuista tietoa päästöistä kylmissä olosuhteissa. Yhteyshenkilönä VTT:n päästömittausasioissa on erikoistutkija Juhani Laurikko, (puh. 0400 706986, e-mail: etunimi.sukunimi@vtt.fi). Laurikko on pääasiassa määrittänyt  tieliikenteen kertoimet.

5. LIISA. Tieliikenteen päästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä.
LIISA on osa VTT:ssä kehitettyä LIPASTO laskentajärjestelmää.

6. AKE/TraFi ajoneuvotietokannat.
Henkilöautojen keskimääräisten kulutusten ja CO2 päästöjen pohjana on käytetty ajoneuvorekisterissä olevia tietoja kulutuksesta ja päästöistä maanteillä, kaupungeissa ja yhdistetty (vuodesta 2000 lähtien). Nämä luvut ovat yleensä alempia kuin todellisessa ajossa Suomessa ja niitä on siksi hieman korotettu (5-10 %)

 Määritysperusteet

Henkilöautojen päästöjen (g/km) määrittelyssä on käytetty pääasiassa lähteitä 1, 2, 3 ja 6. Mikäli näiden välillä on ristiriitaa, on pyritty arvioimaan parhaiten Suomen olosuhteisiin sopiva kerroin.

Moottorityypit

Henkilöautoja on kahta päätyyppiä ottomoottorilla varustetut bensiinikäyttöiset autot ja dieselmoottorilla varustetut. Päästöiltään nämä ovat erilaiset ja suoritemäärissäkin on vielä suuri ero, vaikka pienet dieselautot ovat yleistyneet. Bensiinikäyttöisiin henkilöautoihin tulivat katalysaattorit vuodesta 1990 lähtien. Taulukoissa viitataan tätä edeltäviin moottorityyppeihin termillä "EURO 0", joka tarkoittaa bensiinikäyttöisiä henkilöautoja ilman katalysaattoria. Tämän jälkeiset moottorityypit on esitetty Euroluokkina 1-5  (EU:n päästörajoitustermi), joiden vuosimallivastaavuus on esitetty alla (ja jokaisessa taulukossa). Dieselkäyttöisillä henkilöautoilla Euro-luokkien vuosimallivastaavuudessa on pieni ero Euro 1:n osalta.

Näillä webbisivuilla esitetään henkilöautot neljän luokan mukaan:

Bensiinikäyttöiset henkilöautot
Euro 0 , ei katalysaattoria, vuosimallit --> 1990. Tähän kuuluvat kaikki vuosimallit ennen vuotta 1991, jolloin katalysaattorit tulivat kaikkiin bensiinikäyttöisiin henkilöautoihin.
Euro 1, vuosimallit 1991 - 1996
Euro 2, vuosimallit 1997 - 2000
Euro 3, vuosimallit 2001- 2005
Euro 4, vuosimallit 2006 - 2009
Euro 5, vuosimalli 2010 ja uudemmat
 

Dieselkäyttöiset henkilöautot
Euro 0 , vuosimallit --> 1990. Tähän kuuluvat kaikki vuosimallit ennen vuotta 1991
Euro 1, vuosimallit 1991 - 1996
Euro 2, vuosimallit 1997 - 2000
Euro 3
, vuosimallit 2001 - 2005
Euro 4, vuosimallit 2006 - 2009
Euro 5, vuosimalli 2010 ja uudemmat

Dieselkäyttöisten henkilöautojen päästörajoista (Euro 1 jne.) saat lisätietoa DieselNetistä.

Päästötaulukoissa on esitetty lisäksi vuosimallien suoriteosuudella painotettu koko kaluston keskimääräinen päästö tarkasteluvuonna. Vuosimallien suoriteosuutta kuvaava prosenttiluku on esitetty jokaisen taulukon alaosassa (Lähde: LIISA laskentajärjestelmä). Jos lukuja käyttävällä on tiedossa käytetyn kaluston ikä (moottorityyppi), tulee käyttää vastaavan ikäluokan kerrointa, muussa tapauksessa keskimääräistä kerrointa.

Näillä webbisivuilla esitetyt luvut koskevat suuruudeltaan keskimääräistä suomalaista henkilöautoa. 

Kuormitusaste

Henkilöautojen kuormitusasteesta on useita tutkimuksia, jotka eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia. Kysymys on lähinnä määrittelyongelmista. Näissä taulukoissa käytetään henkilöliikennetutkimuksesta (Hlt 2004-05) yleistettyjä tuloksia: maantieliikenne 1,9 henkilöä / auto, taajamaliikenne 1,3 henkilöä / auto ja keskimäärin 1,7 henkilöä / auto.

Tie- ja liikenneolosuhteet

Maantieajolla tarkoitetaan tässä ajoa keskimääräisellä suomalaisella maantiellä, jossa henkilöautojen nopeus vaihtelee nopeusrajoituksen mukaisesti, keskimäärin 95 km/h (tielaitoksen mittausten keskiarvo on 92.8 km/h).

Katuajolla tarkoitetaan tässä tyypillistä suomalaista katuajoa, jossa henkilöautojen keskinopeus on noin 30 km/h (pysähdyksiä 1-3 /km). 

Keskimääräisellä ajolla tarkoitetaan tässä yhteydessä maantie- ja katuajon yhdistelmää, jossa katuajon osuus on 35 % (tämän hetkinen katuajon suoriteosuus tielaitoksen tietokannoissa).

Muut lähtötiedot

Lukujen määrittelyssä on käytetty seuraavia kiinteitä lähtöarvoja. Luvut koskevat reformuloituja polttonesteitä.

Bensiini

Ominaispaino                      0.75  (tiheys 750 kg/m3)
Tehollinen lämpöarvo         43 MJ/kg
Energia                                1 kWh = 3.6 MJ
Rikkisisältö (S)                     0.0008 p-% = 0.012 g/dm3 SO2
Hiilidioksidi (CO2)               2350 g/dm3 polttonestettä = 3133 g/kg polttonestettä

Diesel

Ominaispaino                        0.845  (tiheys 845 kg/m3)
Tehollinen lämpöarvo           43 MJ/kg
Energia                                  1 kWh = 3.6 MJ
Rikkisisältö (S)                       0.0010 p-% = 0.017 g/dm3 SO2
Hiilidioksidi (CO2)                 2660 g/dm3 polttonestettä = 3148 g/kg polttonestettä



Last updated 2.2.2012